Sivut

maanantai 28. tammikuuta 2013

LU 2013



Maailman laiskin näyttelyyn valmistautuja ilmottautuu. Tuolla näyttelypaikalla taas tajusin, miten paljon jotkut omistajat jaksaa laittaa ja puunata kanejaan suurta päivää varten. Eikä se ole ollenkaan huono asia - minä vaan en jaksa. Kynnet leikattu, muutama tassupyykkiläinen käytetty hanan alla - that´s it. Näyttelypaikalla vaan kaikki mahdollisimman nopeasti omiin häkkeihin ja minulle kahvia - kiitos :)

Suomen Kaniyhdistys ry:n LU 2013-näyttely järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Me lähdettiin käväisemään siellä 13 kanin voimia kaikki rodut edustettuna.
Auton nokka lähti kohti määränpäätä 4.30 lauantaina ja perillä taisimme olla jo suunnilleen 8.15.






Luppia oli matkassa kuusi, venäläisiä viisi ja soopeleita kaksi. Aamu tuli pyörittyä paikan päällä ja lasten kanssa lakaistiin käytäviä apuna ennen kuin näyttely avautui yleisölle klo 10 alkaen. Samalla alkoi arvostelu. Tuomareina näyttelyissä toimivat Thormod Saue (Norja), Christer Järnede (Ruotsi), Erik Rasmussen (Tanska) ja Kaj Mikkelsen (Tanska).
Kiva on itsekkin katsella rotujen kirjoa, ja pari komeaa ranskanluppaa kiinnitti huomion jo alkumetreillä. Minä tosin olen värien vietävissä - rotu itsessään ei ole niin tuttu :)
Myös yksi suurisoopeli oli tuotu näytille. Keskimmäisessä kuvassa alla se siis on vasemmassa yläreunassa.

Chinchilla ranskanluppa
Suurisoopeli
Raudanharmaa ranskanluppa

Kaikkien kanien arvostelu tapahtui lauantaina, mutta palkintojen jako sunnuntaina. Kanit siis olivat näytillä yleisölle kaksi päiväää. Omat kanit otti elämän onneksi suhteellisen rennosti.

O.Limetti
O.Novelli
O.Offline
O.Minimi


Päivän aikana käytiin myös vähän kiertelemässä Jyväskylää ja syömässä ihan mahtavassa buffassa, nam! LU:n iltajuhlaat ei osallistuttu, meillä oli hotellissa ihan omat bileet kun purettiin lasten patoutunutta energiaa illalla. Reissu oli kuitenkin kaikin puolin melko vaivaton. Reitit oppi nopeasti ja ihmiset oli mukavia.

Itselle ehkäpä mukavimman hetken aiheutti eräs kani, jota kävin ihastelemassa myöskin sen värin takia. Siinä pähkäilin, että onko se todella sen värinen, vai kenties kuitenkin eräs sitä hyvin lähellä oleva toinen väri. Kani sai kuitenkin tuomarilta pisteet, mutta sunnuntaina juttelin sen omistajan kanssa asiasta - ja kävi ilmi, että kani tosiaan oli sen värinen mitä itse olin ajatellut. Vähänkö oli sellainen hetkellinen voittajaolo :) Vaikka hyvin pintapuolisesti noista väreistä mitään ymmärrän, niin joskus menee sentään oikein :)





LU:ssa oli tänä vuonna paljon myös tuomarioppilaita. Ylemmässä kuvassa meidän Fiktio toimii esimerkkinä - tosin tässä tuomarit (+oppilas) käyvät läpi värilinjaa, jonka tulisi optimaalisessa tilanteessa mennä hieman ylempänä kanissa ;)

Olen ihan tyytyväinen omien kanien pisteisiin. Muutama oikein kiva positiivinen asiakin sieltä tuli, kuten O.Kuperkeikka korotti pisteitään 94,5p ja sai KUMAn ja O.Fiktiokin sai 93p - joka on whitelle kuitenkin ihan hyvä määrä. Venäläisistä parhaiten pärjäsi Stjärnebacken´s Svea-Lill joka sai myös 94,5p ja KUMAn. Soopeleista O.Öinen Ritari sai 93,5p ja oli VSP. Lupista vielä O.Novelli sai 92p (ja olen juuri samaa mieltä pistemäärästä, joten ei valittamista). O.Qwerty sai 92,5, mikä oli mielestäni melko positiivista. Sehän on hieman vajaaviittainen, ja kaiken lisäksi istuu niin paljon vessassa, että harkitsin sen kotiin jättämistä ruskean nenän ja keltaisten tassujen takia. Alla muutama kuva Qwertystä.

Näytillä oli myös kaksi venäläistä, joiden isänä on meiltä maailmalle lähtenyt O.Avec. Toinen heistä sai myös 94,5p




Muutamaan palkintoon oltiin kuitenkin oikeutettuja noilla 94,5p kaneilla. En nyt muista sijoja ihan tarkkaan, mutta jossain 20. sijan kieppeillä oltiin. Tälläisessä juhlanäyttelyssä siis palkitaan komeasti näyttelyn parhaat kanit kuten muissakin, mutta lisäksi jaetaan monia kierto- ja lahjoituspalkintoja ja lahjapöydältä saa käydä valitsemassa haluamansa tavaran jos kani on vain palkintolistalle asti yltänyt.

Meillä oli auto kattoon asti täynnä tavaraa, joten pitäydyin pienissä palkinnoissa jotta saadaan ne kotiin asti tuotu. Kaksi lyhtyä lähti matkaan odottelemaan tänne kotiin sen terassin valmistumista jossa niitä voi sitten poltella :)





P.s. Venäläiset tarvitsee omasta mielestään pikkasen parempia ruokapalveluja. Lupat ja soopelit antoi korttien olla ihan rauhassa häkissä kiinni, mutta venäläisten mielestä niille oli parempaakin käyttöä :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti