Öisen ritarin paluu

Tai ehkäpä oikeammin meno :)

Uuteen kotiin joutavana myös O. Öinen Ritari sininen soopeli uros. s.2011. Näyttelyissä käynyt kahdesti, kummallakin kerralla 93,5p. Emä näyttelyissä käymätön Stjärnebackens Janna ja isänä Brookside Moonshine 95p. Kauheen pitkä matka tuonne kanilaan kuvaamaan, joten talvinen kuva nyt tällä kertaa. Toinen kuva löytyy myös kotisivujen urokset sivulta.

Hepoilua

Vietän aikaani lainaruunan luona keskimäärin muutaman kerran viikossa, mutta homma toimii ihanan omistajan kanssa niin hienosti, että jos minulla on esteitä - käyn vähemmän ja jos hänellä on esteitä - käyn enemmän. Ja sama toisin päin. Melko sujuvaa siis.

Tällä viikolla kävin vallan neljänä peräkkäisenä päivänä tehden mitä erilaisempia asioita ruunasen kanssa. Ratsastin itse, ratsastutin lapsia, seurasin kun osaava ratsastaja ratsastaa ja kävin maastossa.

Keho huutaa jotain vääntämään sen oikeaan asentoon - se on seurausta useamman kuukauden itsenäisestä ratsastamisesta. Nyt kesän aikana ruuna on käynyt tunneilla aina kun mahdollista joko minun tai omistajan kanssa. Sitä janoan lisää. Lisäksi ollaan saatu osaavaa apua liikutukseen silloin tällöin, jotta ruuna pääsee liikkumaan oikein ja kehittymään. Ja minä näkemään miltä näyttää kun liikutaan oikein. Aika avartavaa. Lähes käsityskyvyn ylittävää :)

Torstain maastolenkillä olin aika iloinen, tai ehkä enemmän ylpeä. En itsestäni, vaan hevosesta. Löysin ohjin käveltiin tien laitoja - me viimeisenä. Edellä menevä hevonen lähti pienessä alamäessä ravaamaan hänen edellään menevää hevosta kiinni. Ruuna kysyi eleillä tarvitseekö meidänkin ravata, mutta elehdin takaisin, että ei meidän tarvitse ja jatkettiin nyppylä alas yhdessä löysin ohjin. Jos taitoni ratsastajana ovatkin päässeet taantumaan, koen että yhteistyömme on kuitenkin siirtynyt jo seuraavalle tasolle. Joskus ruuna ajatteli, että kanssani maastossa on aika tärkeää pysyä kiinni jonossa.

Ruunapäivitykset ovat joskus harvinaisen sekavia siksi, että en tiedä kirjoittaisiko yksikössä "minun mielestäni" vai monikossa "me ajatellaan niin, että" ja jääkö lukijan arvattavaksi silti tarkoittaako me minua ja hevosta vai minua ja omistajaa vai jotain muuta tuntematonta yhdistelmää :) No, harvinaisen hyvin toimiva "me" ja "ne", lähipiiri ja tallin ihmiset, meidät ympäröivät. Mikäs tässä siis harrastellessa!

Festivaali

Tänään sijoitusnaaras O.Festivaali lähti poikasten luota takaisin kotiinsa. Se jätti meille kasvamaan kolme poikaa ja tytön chillana viitalla ja ilman. Jatkossa Festi on sijoitusperheensä oma lemmikki ilman tälläisiä velvotteita. Kiitos mukavasta yhteistyöstä :)

Lomalla puuhailemassa

Ihana kesä. Kaikkea jaksaa tehdä enemmän valoisassa ja lämpimässä :) On ehditty taas rakennella ja puuhastella ja olen ehtinyt aika mukavasti käymään tallillakin eestiläistä moikkaamassa. Lisäksi superihmiset houkuttelevat kuntoilemaan, joten pienimuotoinen hyvin alussa oleva hölkkäilykin on kuulunut viime viikkojen ohjelmaan.

Kävin lisäilemässä kotisivuille myytävät Jambin poikaset. Isänä O.Kuperkeikka 94,5p. Tässä kuvat kotiin vielä jäävistä saman poikueen jäsenistä :)

Olivianan Nuppineula

Olivianan Nukkumatti

Soopelivauvoja ei odotuksista huolimatta saapunutkaan. Toiseen yhdistelmään ei syntynyt kuin venäläistä (vaikka soopeli x venäläinen kaiken keskiarvon mukaan toisi sitä soopelia kyllä poikueeseen :) ), ja toisen naaraan poikueen hoito epäonnistui :(
Taas olisi odotuksia sitten elokuun alkupuolelle, josko sitten taas enemmän soopeleita täälläkin loikkisi. Iines on astutettu uudelleen, samoin Minimi.

Päivän kakarat :)

Kuviakin on tullut otettua, vaan jakaminen on sitten eri asia. Jotenkin tämä koneella oleminen vähenee aina kesäisin kun on niin kivaa olla pihalla. Eikä aina niin kivaakaan, mutta hommaahan siellä kuitenkin riittää :)

Muutama otos luppalapsista. Jambi + Kuperkeikka tuottivat luonnonharmaata ystävää, joista todennäköisesti muutama uros tulee myyntiin asti.

Sijoitusystävä Festivaali sai neljä poikasta, joista ei vielä muuta kommenttia irtoa. Antaa kippuroiden hieman kasvaa ensin :)

Olivianan Harhakuva loikkii vielä tiluksilla omaa kotia vailla. Soopelinsininen e.94,5 i. 93,5.

Tämä tyyppi kasvaa kotona syksyyn. On taas niin kiva kehittyvä kesäkuosi, että :D

Perheen nuorinta ihmislasta kovasti innostaa pienten pupujen silittely :)

Pieniä potilaita

Ompa oikein sairasjuhlat jyllänneet nyt meidän torpassa. Iso koira on ollut keskipisteenä, mutta myös lapset ovat osallistuneet talkoisiin kiitettävällä panostuksella muutaman viikon ajan.

Toivomme kovasti, että eilinen hammasoperaatio on nyt tämän koiran viimeinen. Sen verran kipeää meno on tällä hetkellä. Havaitsimme jo aiemmin, että hän on joskus hieman vaurioittanut poskihampaitaan (ehkäpä keppi tai luu on joskus jäänyt kaniin poskihampaiden väliin), mutta jälket oli kuitenkin siistit ja ne eivät millään tavalla sillon oireilleet. Nyt sitten toisen yläposkihampaan juuresta puski esiin fisteli ja hammas poistettiin eilen. Ihan syystä, ydin oli aivan tummunut ja poskiluun pinta oli myös jo reagoinut tähän tulehdukseen hieman. Nyt vain paljon rapsuja ja paranemisia meidän papparaiselle!

Käyn myös kotia etsiviä päivittämässä kuvien kanssa, käykäähän vilkaisemassa!

Sijoitusystävä O.Festivaali teki 4 poikasta sunnuntaina ja muistinkos kertoakkaan muista pienistä potilaista?
Meillä on reilun viikon majaillut viisi oravaa, jotka kyllä jo aivan kohta voidaan vapauttaa luontoon. Emä oli kuollut ja poikasten löytyessä muutama hiljaisempi kaveri oli sakissa ja siksi tulivat vielä meidän kautta ennen vapaaksi pääsyä. Pari ekaa yötä nukkuivat minun tekemässä pesässä, kunnes ottivat sammaleet omaan naamaansa ja rakensivat hienon pesän sammaleesta ja heinästä häkin nurkkaan. Aivan mahtavia kavereita!

Lampaat saivat kesäturkkinsa. Asiaa nopeuttivat ihanat ystävät, jotka tulivat talkoilemaan villakasoja kanssani. Onni on hyvät (ammttitaitoiset ja tehokkaat) ystävät ;)
Anselmille jäi ystävien jäljiltä ihana rokkitukka otsalle. Viljolle mallailtiin muhkeaa partaa tuohon leuan alle, mutta säästin hänet kuitenkin tuollaiselta hiostavalta sisäpiirin vitsiltä.

Tässä kuva meidän Jambin pienokaisista. Luonnonharmaata pukkasi, viitalla ja ilman. Myös soopelilapsia odotellaan kesäkuun lopulle. Astutettavana on tällä hetkellä toinen sijoituseläin Sineva ja myös Lottotytön toivotaan jakaantuvan kesäkuun lopulla.

Taitaja-linkki ja kesäkuvia :)

Teslan pienoisissa oli vaatimattomat viisi poikaa ja yksi tyttö. Niin lunkeja tyyppejä. Venäläinen monesti vähän "liioittelee" tuota tatuoimistakin, niin näistä pari ei korvaansa (kirjaimellisesti) edes lotkauttanut toimenpiteen koittaessa. Lähes ennenkuulumatonta, ainakin meidän venäläisten parissa! Ja vähän ne on muutenkin kivoja :P

Fiktio kävi valjaissa ulkoilemassa. Ajatus oli samalla popsia päivän tuoreannos, mutta oikeastaan koko aika meni loikkimiseen pitkin pihamaata.

Myös lampaat ovat käyneet talviaidasta natustelemassa tuoretta. Nyt kun metsäaita alkaa kuivamaan, ei tarvitse kuin tehdä keväthuolto aidalle ja ehkä nuo loput villatkin täytyy ihan näinä päivinä leikata alas. Riitusta on jo puolet leikattu, se näyttää edelliskevään tapaan leijonatrimmissä olevalta villakoiralta :)

Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä. Tässä vielä yksi Taitaja 2013-linkki, jossa eläintenhoidon päätuomaria Outi Jänttiä haastatellaan. Kuten huomaatte, taustalla näkyy tasokasta kanienpyörittelyä. Häkissä pötköttelee kevään lapset O.Harhakuva, O.Hienohelmi ja O.Enneuni :)