Joulun taikaa

Ihanaa joulun tunnelmaa ja onnea ja iloa vuodelle 2013 

kaikille ystäville kasvateille perheineen :)

Ollaan yhteyksissä, ja sillä välin, ollaan onnellisia!

Näyttelyyn?

Nopea tiedoksianto kasvateille jotka on petteilyä miettinyt kaninsa kanssa :)

28.12.2012 on viimeinen ilmottautumispäivä tammikuiseen Suomen kaniyhdistys ry:n  juhlanäyttelyyn Jyväskylässä. Koska aikomuksenamme on sinne raahautua jollain kokoonpanolla, olen siis paikalla myös lauantaina ja voin autella tarvittaessa paikan päällä tai valmistautumisessa pettikanienkin kanssa jos matka ei muuten teille ole este.

Vielä ei ole tiedossa milloin tänne lähemmäksi Joensuuta on näyttelyä tulossa, joten jos intoa riittää niin tämä on vielä inhimillisen ajomatkan päässä :)

Sekaista elämää

No niin. Ei mennyt ihan niin kuin olin ajatellut. Viikko sitten tauti vei voiton Odelmasta. Kovasti täällä kaivataan <3 ja tuloksia edelleen odotellaan :(

Uusi projekti tuntuu ihan omalta. Mutta vielä se on papereita vaille oma. Emme siis tuuleta vielä sen enempää.

Otin tänään pari kuvaa omituisista eläimistä. Kani asuu sohvan selkänojalla kun siitä näkee niin kivasti ulos. En vaan saanut kuvaa kun se päivysti pihatietä ikkunasta. Nojasi etujaloilla lasiin kuin parempikin vahtijänis. Ja kissa asuu kaninhäkissä. Minkäs sille mahtaa, jokainen etsii oman paikkansa :)

Myytävät kakaraiset päivitin kotisivujen puolelle. Eli tänne. Ihania ovat nekin :)

Ihan liikaa kaikkea

Päällimmäisenä huolta. Syvää huolta. Kissasta. The Kissasta. Eli toisin sanoen, meidän Otto sairastaa. On se ollut jo "vähän outo" useamman kuukauden ja perusteellisesti se tutkittiin n. kaksi kuukautta sitten - mitään ei löytynyt. Outous jatkui ja painokin alkoi putoamaan - tutkittiin vähän  muuta mitä se voisi olla- ei mitään. Keskiviikkoon mennessä outouden kehitys oli mennyt yli sen pisteen mitä voi kotona enää tämä ihminen katsoa. Ja näkyihän ne muutokset viimein kokeissakin. Jopa niin hyvin, että vähempikin olisi riittänyt.
Tämän hetken status olisi yrittää pysyä hengissä niin pitkään, että patologi kertoo biopsiasta mikä maksan kimppuun on hyökännyt. Yritetään, mutta en tiedä pysytäänkö :(

Niin hieno kissa on tuo meidän Odelma <3

On kai sitä vähän kaikkea muutakin tapahtunut. Palataan siihen toiste.

Tässä nyt kuva kuitenkin Olivianan Valenssista. Kovasti haluaisi muuttaa omaan lemmikkikotiin hurmaamaan ihmisiä. Kotisivun linkki löytyy sivusta ja sieltä löytyy myös yhteystiedot :)

Alkaa tuoksua joululta...

Nyt tulee sitten ihan ohi kanilasta, jospa lähipäivinä saisitte sitten kanikuvia taas :)

Pieni postaus koodinimi Rojektista ja pari kuvaa nostattamaan joulutunnelmia. Tai jos ei halua nostattaa joulutunnelmia niin ihan tavan tunnelmatkin välttää meikäläiselle. Paitsi tietysti jos makuasiat menee ihan ristiin ja tämä on ihan kamalaa, niin iloitkaa nyt jostain edes. Jostain ihan pienestäkin asiasta :)

Tämän viikonlopun teemana on ollut lasten synttärit. Elämää on ollut - ihana!
Käytiin myös oman kylän vanhalla koululla järjestetyissä Maisemakylien joulumyyjäisissä ja mukaan tarttui jouluiset (vai karkkimaiset? no- menkööt nyt joulun piikkiin) kissapannulaput ja aivan törkeän hieno, varsinkin hintaansa nähden, lämmitettävä tai viilennettävät kissanhahmoon ommeltu kauratyyny (myös kuvassa).
Pienistä asioista sitä iloa kertyy!

Voitte ihan itse miettiä mikä kuva liittyy the rojektiin.

Tuettua asumista..

Tänään koitti oravan pääsy täysihoidosta tuetun asumisen piiriin.

Niin hyvin olinkin villiinnyttänyt jo ystävän, että ei onnistunutkaan häkistä kiinni otto vain sillä, että heitän ruokaa tuttuun kuljetusboksiin ja orava menisi perässä.
Menihän se perässä joo, mutta on se niin vikkelä ja vähän epäileväinen, joten se sinkosi täysillä ulos boksista heti kun yritin sulkea ovea ja sen jälkeen ystävällisesti kieltäytyi menemästä lähellekkään sitä julmettua oviaukkoa.
Lopulta täytyi turvautua perinteiseen nappaa kiinni ja tunge boksiin taktiikkaa.

Ajelimme sopivaksi arvelemamme metsän siimekseen. Ei niin lähelle kulkureittejä, että pesä näkyy, muttei niin kauaskaan, että olisi liian vaikea mennä viemään ruokaa talvella pesän lähettyville.

Vesa sitten näytti ensin oravalle mallia ja kiipesi puuhun kiinnittämään pesämökin ja sitten eikun orava irti. Ei heti lähtenyt pesäpuuta ylöspäin vaan hyppeli maassa. Lopulta läheinen koivu innosti hänet kiipeämään, ja vaikka on nyt totutellut ulkoelämään kuitenkin aika matalassa häkissä, painoi se ajakkana melkeen latvaan saakka.
Siinä vaiheessa poistuimme takavasemmalle jätettyämme vielä vähän sapuskaa lähettyville.

Opettavainen oli tämä aika.

Ja sen verta sekaantuva on meikäläinen, että projekti oravan poistuttua tiluksilta aamupäivällä, iltapäivällä saimme kotiin seuraavan projektimme.
Siitä lisää myöhemmin ;)

Katsokaa nyt näitä kuvia. Ensimmäinen kuva on otettu oravan oltua meillä reilun viikon. Turkkikin näyttää vähän jo turkilta, eikä vain nahkaiselta poikaselta.
Ja miten hieno talviturkki hälle on tulossa <3

                                  "Oli kylmä niin piti ryömiä lämpöpullon viereen nukkumaan"

                                                              "Heippa! Tää lähtis nyt."

                                                                       "MOIDO!"

Kaverikuvat <3


Syksyn aikana on lapset kuvattu opinahjoissaan ja kovasti olivat innoissaan kaverikuvista. Tässä muutama kaverikuva meidän kanilasta :)

                                                Äiti ja tytär O.Lottotyttö ja O. Mayday

                                              Kaverukset O.Grammatiikka ja O.Imperfekti

                                             Läheiset Rodney ja O.Aamuvirkku

                                                            Tehotädit Lilli ja Rodja

Varsinkin nämä viimeiset tehotädit, Lilli ja Rodja, jotka kummatkin hankin aikuisina 2012 eri paikoista ovat aivan mainioita touhottajia. Väkisin hymyilyttää kun niiden menevää touhuilua seurailee kanilassa :)