Olivianan infoa

Yleistä meistä

 

Perheemme asuu Kontiolahdella Joensuun naapurikunnassa. Talomme ja tiluksemme ovat pienet ja mallia "aina jokin kohta remontissa", mutta se on ihan luonteva jatko perheemme statukseen.
Koulutukseltani olen hevostenhoitaja ja olen työskennellyt eläinalalla laidasta laitaan lähes koko ikäni niin pieneläinten kuin tuotantoeläintenkin parissa. Perheessämme elelee minun lisäksi aviomieheni ja liuta ihania lasta.

Kanien lisäksi meillä asustaa kissa ja kaksi welsh corgi cardigania. Myös kolmen suomenlampaan lauma urakoi maisemanhoitotöissä tontillamme. Niiden kanssa yhteistä historiaa on takana vuodesta 2005, vaikka meidän tontille he pääsivät muuttamaan vasta 2011.

Kanihistoriastani vielä sen verran että lapsuuteni kanit olivat ns. tallikaneja. Muutaman vuoden aikana meille kertyi jonkinmoinen pikku kanila koska otimme hoidettavaksemme useammankin kanin joista omistajat halusivat luopua. Kaikki kanit olivat isompia tai pienempiä risteytyskaneja. Poikueita meille ei syntynyt, joten kymmenkunta vuotta kesti tallikani-aikaamme kunnes viimeisetkin niistä siirtyivät vanhuuttaan vihreämmille niityille. Mitään kauheaa kanikuumetta en ole potenut ja tuntuikin että tästä lajista olen kasvanut vähän ohi kunnes työpaikkani kani Elmeri sairastui kesällä 2007 ja otin sen meille kotiin "tehohoitoon". Kuukauden ajan Elmeri ilahdutti päivääni kotosalla, kunnes se valitattavasti nukkui pois sairauden uuvuttamana. Elmerin äärettömön lempeä luonne ja persoona saivat taas kanikuumeen nousemaan pintaan. Syksyllä 2007 meille muutti kääpiöluppa Pupet´s Adalmiina ja samalla aloin selvittelemään mahdollisuutta tuoda Suomeen venäläinen naaras Norjasta Jokisen Elinalta. Siitä se sitten lähti, eikä loppua näy :)

Näyttelyjä kierrellään mahdollisuuksien mukaan useamman kerran vuodessa, moikataan kun tavataan!

Kasvatustyöstäni
 
Kasvatustyöni olen aloittanut kääpiölupilla, jonka jälkeen mukaan tulivat venäläiset ja soopelit. Ensimmäiset poikueet syntyivät 2008. Luppien kasvatuksen lopettamista harkitsen vakavasti vuosittain. En ole kuitenkaan raaskinut noita "omia linjoja" kokonaan hävittää, onhan niiden eteen töitäkin tehty ja tyyppikin parantunut vuosi vuodelta.

Kääpiölupissa väreinä ovat chinchilla, musta white ja uusimpana tulokkaana sekaan on lisätty valkoinen ps. Nämä värit palvelevat osittain toisiaan, eli niitä pystyy pitämään ja saamaan ulos osittain samoista linjoista. Siinäpä se syy valinnoille löytyikin. Chinchillaa lähdettiin aikoinaan tekemään niin tyhjästä, että sieltä taustoilta löytyy vaikka minkämoista väriä. Siksi noita ylläreitä pamahtaa maailmaan vielä ihan vuosittain. Yleensä nämä "vääränväriset" on tyypillisesti jotain sinistä tai mustaa (musta chinchilla).

Venäläinen on THE rotu minulle. Aivan ihania otuksia ja niin hienon näköisiä :)
Vaikka luppaa kysellään paljon enemmän, harva venäläisen ottanut enää vaihtaa rotua takaisin muuhun, ja ihan syystä.

Soopeleita kasvaa venäläisen rinnalla. Määrä on yleensä vain muutama aikuinen yksilö. Hieno rotu sekin on, ei vain iske ihan yhtä kovaa kuin "serkkunsa" venäläinen.

Kasvatustavoitteet ovat ajan saatossa jopa muuttuneet. Alkuun se oli enemmän sitä täydellisen kanin etsintää hyvällä luonteella varustettuna. Ehkä toiveena oli enemmän silloin myös pystyä tuottamaan tasaista laatua myös muille kasvattajille.

Nykyään päätavoitteet ovat hyvä luonne ja terveys ja sen jälkeinen tavoite hyvä lemmikki. Kyllähän sitä vieläkin sitä runkoa ja turkkia ja tyyppiä tulee katsottua ja jälki on vuosi vuodelta tasaisempaa ja omista kasvateista on löytynyt näitä helmiä jotka jättävät laatua myös jälkeläisiinsä. Pääsääntöisesti kasvatan kuitenkin vain ja ainoastaan itselleni ja mieluiten myyn koko perheen lemmikiksi ilman harrastevelvoitteita :)

Kanimäärä on pystyttävä kotona pitämään järkevänä, niin että kaikilla on riittävästi tilaa ja minulla riittävästi aikaa jokaiselle.
Tämän vuoksi tarvittaessa osa kaneistamme päätyy tuontantokäyttöön, joka on osoittautunut hyväksi tavaksi niin kaneille kuin perheellemme.

Joskus myös vanhemmat uransa lopettaneet herrasmiehet ja -naiset pääsevät eläkkeelle lemmikkikoteihin. Se jos mikä lämmittää kasvattajan mieltä.

Tilat ja taustat

Maalle muutettuamme, myös kanimäärä on hieman kasvanut. Enää jokainen poikanen ei kasva koko ikäänsä sisätiloissa, vaan käytössä on talvisin 15-paikkainen lämmitettävä kanila, sekä 6 paikkaa viileässä tilassa.
Sisällä talossa on 1-2 häkkiä, jossa varsinkin keväällä ja kesällä kierrätetään vieroitettavia poikasia totuttautumassa sisäelämään ja sen ääniin. Talvisin sisällä asustaa joku kullannuppu jonka hoidosta lapset  "kantavat vastuun".

Ihana "kesäkanilamme" valmistui kesäksi 2011. Siinä on 21 häkkipaikkaa suojassa valokatteen alla kolmessa kerroksessa. Ilma pääsee hyvin kiertämään läpi kanilan joten eläimet saavat olla alati raittiissa ilmassa. Kulkuaukot ovat verkoitettuja ötököitä vastaan joten kanien kelpaa hyvin oleskella tiloissa läpi Suomen lämpimien kesien.
Pyrkimys on, että kaikki kanit pääsevät kesän ajaksi asustamaan pihalle raikkaaseen ulkoilmaan. Ne todella nauttivat siitä!

Olen Suomen Kaniyhdistys ry:n sekä Kaniininkasvattajat ry:n jäsen. Olen suorittanut Suomen Kaniyhdistys ry:n kasvattajakurssin (osa I). Kasvattajanimi Olivianan minulle myönnettiin kesäkuussa 2009. Kasvattajanumeroni on F42.
Pyrin osallistumaan järjestettäviin koulutuspäiviin mahdollisuuksien mukaan, sillä vaikka osa asiasta olisikin hyvin tuttua, pääsee päivien aikana myös tutustumaan uusiin kani-ihmisiin ja moikkaamaan vanhoja tuttuja. Kesällä 2010 päästiinkin palaveeraamaan Porvoon rajalla aiheena "Kanien ruokinta, hoito ja sairaudet". 2011 osallistuimme myös Askolassa järjestettyyn tuotantokani-päivään, joka sekin oli sisällöltään hyvin opettavainen ja selventävä!

Poikaset

Poikasten hinta on pääsääntöisesti 60 euroa. Mahdollinen värivirhe ei alenna hintaa, mutta joskus voi esim. vanhempia aikuisia lähteä uusiin koteihin yksilökohtaisesti määriteltyyn hintaan.
Poikaset saavat mukaansa
* sukutaulut x 2
* kattavan hoito-ohjeen
* tuttua ruokaa
* kasvattajan tuen eliniäksi
* tunnistetatuoinnit
Poikaset lähtevät uusiin koteihin 8 viikon iässä. Niitä on käsitelty ja totutettu mm. kynsien leikkaukseen ja ne tottuvat vilistämään kissan, koirien ja lapsiemme seassa.
Meiltä löytyy myös aina paikka kasvateilleni, jos jostain syystä omistaja joutuu siitä jossain vaiheessa luopumaan, eikä uutta kotia löydy tai ole mahdollista etsiä.

Ostajalle
Kani on vaativa lemmikki siinä missä isommatkin lajit, sitä ei sovi ottaa vain koristeeksi häkkiin, vaan sen vapaasta liikkumisesta ja hoidosta on pidettävä huolta sen koko eliniän. Älä siksi osta kaniakaan hetken mielijohteesta.
Lasten ja nuorten ostaessa kania tulee hänellä aina olla takanaan perheen tuki ja suostumus asiaa kohtaan.
Jos kiinnostuit kaneistani, ota yhteyttä joko sähköpostilla tai soittamalla. Teet vastaamisestani paljon helpompaa, jos kerrot samalla vähän kanitaustoistasi, millaista kania mihin käyttöön ja millaisiin olosuhteisiin olet hankkimassa. Voidaan yhdessä miettiä vaihtoehtoja ja katsoa löytyykö meiltä sopivaa yksilöä täyttämään toiveesi :)

                -Saana-